Ynnin Pojat Espanjassa 2005
Heinäkuussa sain olla mukana Ynnin Pojat- kuoron laulufestivaalimatkalla Espanjassa, Vic´n kaupungissa. Meitä kuorolaisia oli mukana 22 ja huoltajia oli neljä. Matka oli hieno kokemus minulle ja varmasti myös muille kuorolaisille.
Minä aloitin kuorossa syksyllä 2004. Kuorossa laulaminen on ollut mukavaa ja olen oppinut paljon. Oli mukava saada tietää siinä loppu vuodesta, että kuoro ehkä lähtisi tällaiselle matkalle ulkomaille. Kotona äiti ja isä antoi luvan minullekin lähteä mukaan. Vuoden alusta se sitten oli odotusta milloin pääsisimme matkaan.
Minua matka jännitti monella tavalla. Se oli ensimmäinen ulkomaanmatka minulle. No, olen minä käynyt Tukholmassa. En ollut koskaan aikaisemmin lentänyt lentokoneella, joten siinäkin riitti jännitystä ihan tarpeeksi. Ja olihan matka aika pitkäkin, joten koti-ikäväkin vaivasi välillä. Onneksi äiti lähetti muutaman tekstiviestin huoltajan puhelimeen.
Ennen matkaa me opiskelimme espanjan kieltä ja saimme tietoa myös maan tavoista. Kielen opiskelu oli mukavaa ja matkalla oli kiva osata sanoa kiitos ja hyvää huomenta maan kielellä ihmisille. Harjoittelimme myös omaa ohjelmistoa konsertteja varten ja lauluja, joita lauloimme siinä työpajassa.
En oikein osannut odottaa matkalta muuta kuin auringon paistetta ja hauskoja hetkiä kuorolaisten kanssa.
Matka meni hyvin. Eikä se lentäminkään ollut niin kamalaa. Äiti kertoi siitä aika paljon, joten se ei jännittänyt niin hirveästi.
Työpaja-työskentely oli raskasta ja väsytti aika paljon. Meillä ei ollut paljoa vapaa-aikaa, koska niitä työpaja-juttuja oli tosi paljon ja iltaisin oli konsertteja. Välillä toivoin, että olisi vain saanut olla rauhassa. No, onneksi niitäkin hetkiä sitten huoltajat meille järjestivät. Pääsimme käymään uimassa ja shoppailemassa, jossa sai sitten käyttää englannin kieltä ja espanjaa. Jonkin verran me myös juteltiin muiden maiden kuorolaisten kanssa, mutta ei se nyt niin suurta ollut. Kerrottiin nimiä ja ikiä ja harrastuksia, mutta uskaltaapa sitä sitten jatkossa jutella enemmän. Sain minä muutaman e-mailiosoitteen, ja sitä kautta olen sitten ollut yhteyksissä.
Parhaita kokemuksia olivat konsertit. Niissä sai kuulla muiden kuorolauluja ja millaisia muut kuorot oli ja omalla vuorolla sai laulaa parhaansa mukaan. Konserttipaikat olivat erilaisia ja se toi jännitystä, että miten laulut menevaät. Hyvin ne menivät aina. Se työpajan loppukonsertti oli myös hieno, kun sai laulaa kaikkien mukana olleiden kanssa eikä vain oman kuoron kanssa.
Käynti La Sagrada Familiassa oli mieleenpainuva. Kiertoajelu Barcelonassa oli myös hyvä. Tulipa nähtyä sitäkin kaupunkia. Ja tutustuttiin me myös siihen Vic´n kaupunkiinkin, jossa festivaali pidettiin. Työpajasta opin uusia lauluja ja englantia.
Matkalla sattui ja tapahtui kaikenlaista. Minulla hajosi esiintymishousut ja niitä sitten ommeltiin kasaan huoltajien kanssa. Kiitos heille avusta, ja myös yhdelle miesäänelle, joka lainasi housujaan minulle yhteen konserttiin.
Matkan aikana opin tuntemaan muita kuorolaisia paremmin ja varmasti tämä reissu sai meidän kuoroa enemmän yhteen. Minusta tuntuu siltä, että nyt olen oikeasti yksi Ynnin Pojista. Toivottavasti kuoromme tekee näitä matkoja jatkossakin. Ei sen takia, että pääsisi ulkomaille vaan siksi, että se antaa tsemppiä laulamiseen ja mahdollisuuden tutustua uusiin kuorolauluihin, kuulla hyvää kuoromusiikkia ja solmia ystävyyssuhteita.
Kasper Parkkinen
MATKARÄPPI
Tuli kutsu lähteä laulamaan
No minne – jonnekin Barcelonaan
Missä ihmeessä sellainen paikka on
No vieressä Vicin mainion.
Lähtöaamuna laulajat tsekattiin
laukut koneen ruumaan pakattiin.
Oli pakko vielä muistella
onko varmasti kaikki mukana.
Sinivalkoisin siivin lennettiin
ja määränpäähän saavuttiin.
Perillä odotti yllätys
Ei ollut majapaikka täys
vaan paikkaa ei ollut laisinkaan
Siinä sitä kellarissa ootellaan
No saatiin me huoneet viimeinkin
ja päästiin majoitustouhuihin.
Punkat ja kaverit jaettiin
ja välillä vilkuiltiin fröökyniin.
Jynnin pojat kulkivat verstaalla
paremmin sanottuna workshopissa.
He oppivat paljon toisilta
ja antoivat muille oppia.
Oli konsertit mahtavaa kuultavaa
Ei sitä voi sanoin kuvata
On mieli hyvä ja ylpeä
Ihan onnessa saimme kylpeä.
On poikakuoro meillä mahtava
ja hyvä on sillä myös johtaja.
Mihkeli pojat on treenannut
koko taitonsa peliin on pannut.
Oli Ulla matkan johtaja
ja hyvin oli hommat hanskassa.
Ei puuttunut lempeää otetta
Ei myöskään tarpeessa kovuutta.
Pirjo verstaalla englantia tulkkasi
siellä aamusta iltaan työskenteli
Ei ollut aina se helppoa
Kun tekstiä tuli liukuhihnalta.
Päivi mainio espanjan taituri
Oli siinä hänellä täys hugi
Ilman häntä ois ollut vaikeaa
Ei siitä mitään ois tullutkaan!
Pena hoiteli logistiikkahommia
ja kävelytti poikia kaupungilla.
Pojat uimaan ja kauppoihin kuljetti
Ja siinä välillä valokuvasi.
Rakot, hiertymät iltaisin hoideltiin
ja pieniä haavoja voideltiin.
Pikku vaivat ei haitanneet tahtia
Eikä paiseita tarvinnut vahtia.
Me luostarit, kirkot koluttiin
Ja mahtavia maisemia ihailtiin
Ei tullut aika pitkäksi
Vetää vähän mielen haikeeksi.
Kaikki pojat sai paljon tuttuja
Liekö solmittu ihan suhteita
On taatusti vaihdettu meilejä
Ja kuunneltu ulkomaan heilejä.
Oli meillä myös tuttuja matkassa
Oli matkaseura kotoisa.
Oulun fröökynät, mukana huoltajat
On siitäkin muistot mukavat.
Ouluun kotiin me viimein saavuttiin
Ja vastaanottajat tavattiin
Oli tallessa passit ja lompakot
Saimme ottaa vastaan tulosuukot.
Kiitosräppi näin pojille tässä soi
Ei kivempaa reissua olla voi
Kohti uusi haasteita tähdätään
Ja näissä merkeissä – nähdään.
JOU!
Räppäsi Pentti Eteläinen karonkkapäivänä Ynnillä 9.10.05